Eilen myöhään illalla suorastaan riehaannuin. Tajusin, että joulu on ohi, lomaa on vielä viikko ja mitään ei ole pakko tehdä. Voimaannuin suuresti! Olen oppinut "pitämään" joulusta. En ole sen suhteen ollut koskaan traumaattinen, vaan joulu on aidosti kiva juhla, aina ollut. Mutta silti. Se ei ole minun juhlani, selvästikään. On jouluja, jotka ovat kivoja, ja on jouluja, joista on kiva päästä ohi. Ilman, että mitään sen suurempaa ikävää on edes tapahtunut. Joulu vaan ahdistaa. Tänä vuonna olimme ensimmäisen kerran uudessa kodissa, mietimme jokaisen joulukoristeen paikan uudelleen ja loimme tänne joulua.Olen helpottunut, koska aiempina vuosina veljeni ovat viettäneet joulua meillä. Muistot noista jouluista jäivät vanhaan kotiin. Silti alitajunnassa ehkä asia on ollut mielessä, sillä joulupäivänä olisi ollut veljeni syntymäpäivä.
Mutta nyt olen selvinnyt tästäkin. Uutta vuotta kohti uudella energialla. Voi kuinka odotankin vuotta 2017!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti