Mikä siinä ystävyydessä on niin hankalaa?

Viime aikoina on ollut hankalaa ystävyydessä. Hankalaa yhden ystävän kanssa, jonka kanssa, noh, on hankalaa yleensäkin jos ystävyydessä on hankalaa. En tiedä missä ongelma piilee.

Mielestäni ystävyys on avointa, suoraa ja rehellistä. Se myös kuuntelee ja ymmärtää. Tietysti aina johonkin rajaan saakka, kaikkea ei tarvitse, eikä kannata sietää. Mutta ymmärtäminen tiettyyn pisteeseen saakka kuuluu olennaisena osana ystävyyteen. Kuuluu tottakai myös se, että ei tahallaan eikä kiusallaan tee ystävälle pahaa mieltä. 

Taidan olla tilanteessa, jossa oman elämäntilanteeni vuoksi (asiasta, josta ko. ystäväni ei elämässäni ole kiinnostunut) en ole tullut kertoneeksi ystävälleni, että olen kuormittunut. Todella kuormittunut. Ja koska en ole kertonut, olen tullut ymmärretyksi väärin. Olen tullut ymmärretyksi siten, että en välitä, ole kiinnostunut, enkä edes halua yrittää pitää yhteyttä. Ja koska olen kuormittunut, en ole jaksanut lähteä lepyttelemään enkä selittelemään tilannetta. Olen lähinnä  yrittänyt olla ajattelematta. 

Olen oppinut rajaamaan. Minusta ystävyyteen kuuluu kuunteleminen, tunnusteleminen, suoruus. Jos asioita käsittelee vain yksin, ne muuttuvat. Ne näyttävät erilaisilta ja kääntyvät päälaelleen. Sain ryöpyn, jossa kerrottiin miten huonosti olen tilanteen hoitanut. Pyysin anteeksi ja pahoittelin mutta en selittänyt, sillä minulta ei kysytty miksi. Olen sen verran kiukustunut tilanteesta, että en selittele. Jäin pahikseksi, vaikka pahoittelin. Minut haluttiin ymmärtää väärin. Nyt haetaan draamaa. Olkoon!

Olen yleensä se joustavin. Se, joka selvittelee, myöntyy ja pahoittelee. Nyt en aio. Epäsuorat viittaukset tilanteisiin, joita minun tulisi tässä tilanteessa kyseisen henkilön elämästä ymmärtää, eivät aukea, niillä haetaan huomiota ja annetaan ymmärtää, että olen jättänyt jotain tekemättä. Minä odotan suoria lauseita, selkeitä sanoja, aitoja asioita. 

Kun oma tilanteeni pian toivottavasti selkenee, ajattelen asiaa uudestaan. Siihen saakka minulla on oikeus olla loukkaantunut. Kerrankin näin päin.