Eilen yllättäen hyppäsin ystävän autoon ja vietin hänen kanssaan hetken illalla kahdestaan. Tarkoitus ei ollut keskustella mistään syvällisemmästä, ainoastaan vaihtaa kuulumisia lasten uidessa, mutta päädyimme pinnan alle.
Ystävyys on jännä juttu. Se on hirvittävän tärkeää lapsille ja nuorille ystävien muodossa, sillä ystävät muodostavat ratkaisevan suuren osan hyvinvoinnista, ihan konkreettisesti. Lapsilla ei kuitenkaan ole kykyä erotella ystäviä hyvässä eikä pahassa. Näennäinen ystävyys, jossa ollaan sen vuoksi että asutaan lähekkäin tai ollaan aina oltu samassa päiväkotiryhmässä tai luokalla, ehkä näin ajauduttu yhteen, ei välttämättä ole kummallekaan kasvun kannalta paras vaihtoehto, mutta lapsellahan ei ole vertailupohjaa, eikä hän voi tietää, miltä se OIKEA ystävyys tuntuu ja pitääkö ystävyyden tuntua tältä vai ei?
Peruskoulun jälkeen alkaa ehkä jo olla ymmärrystä siitä, mitä itse ystäviltään haluaa. Peruskoulun ystävyyksien ehkä purkautuessa tai etääntyessä lasten lähdettyä lukioon tai ammattikouluun, löytyy uusia ystävyyksiä, joihin uskaltaa jo vaikuttaa, hakeutua tietynlaiseen seuraan tai olla hakeutumatta. Paljon on kyse myös itsetuntemuksen lisääntymisestä.
Peruskoulun jälkeen alkaa ehkä jo olla ymmärrystä siitä, mitä itse ystäviltään haluaa. Peruskoulun ystävyyksien ehkä purkautuessa tai etääntyessä lasten lähdettyä lukioon tai ammattikouluun, löytyy uusia ystävyyksiä, joihin uskaltaa jo vaikuttaa, hakeutua tietynlaiseen seuraan tai olla hakeutumatta. Paljon on kyse myös itsetuntemuksen lisääntymisestä.
Miten ihanaa onkaan, kun ystävyys kantaa läpi päiväkodin, koulun ja siitäkin eteenpäin. Ja miten vapauttavaa onkaan, kun joskus tiet jonkun tietyn ihmisen kanssa erkaantuvat, vaikka se aluksi tuntuisikin maailmanlopulta. Näitä me mietimme, kun pohdimme omien lastemme ystävyyksiä ja niissä pinnalla olevia tilanteita juuri nyt. Sillä vanhempana lasten ystävyyksiin puuttuminen on herkkää aluetta.
Ajauduimme pohtimaan myös omia ystäviämme ja sitä mahtavuutta, jota se elämään tuo. Sitä, miten toisen kanssa voi puhua äitisuhteesta ja toisen kanssa olla pinnallisemman hömpän parissa enemmän. Ja miten kaikkea sitä tarvitaan ja sen hyväksyy sellaisenaan. Sillä aikuisena voi valita. Aikuisena tietää mitä haluaa ja aikuisena voi jopa ottaa etäisyyttä, jos ei tunne läheisyyttä. Siksi potenssiin kaksi. Ystävyydestä keskustelua ystävän kanssa.
Kiva kun kävit bloggissani vierailulla niin löysin tänne! Kirjoitat hyvin ystävyydestä ja sen merkityksestä!
VastaaPoistaHei, hauska että kommentoit! Kiitos! Löysin blogisin jonkun toisen blogin linkin kautta ja olitkin uusi tuttavuus vaikka blogeja melko paljon luenkin. Kirjoituksesi oli sellainen, että oli pakko kommentoida.
Poista